Etusivulle
 
 
 
  Kylväjä
Revonlahden kirkko
 
 
 
 

Mikael Toppelius oli oululainen kirkkomaalari ja kuvanveistäjä, jonka tyyliä oululainen kirjailija ja aikalainen Sara Wacklin kuvailee humoristiseksi, rohkeaksi ja mielikuvitukselliseksi. 

Toppelius oli jo keskiajalta juontuvan pohjalaisen kansanomaisen kirkkomaalaustaiteen edustaja: pohjalainen kirkkomaalausperinne huipentui juuri Toppeliuksen elämäntyössä.

 
Toppeliuksen ajan kirkkomaalarit käyttivät esikuvinaan vanhoja puupiirroksia, Raamatun kuvia ja keräämiään mallikuvia. Mallikuvista kirkkomaalaukset saivat eurooppalaisia sävyjä, joita kirkkomaalarit kuitenkin tulkitsivat omaleimaisella kansallisella tavalla. 
 
Omien laskujensa mukaan Toppelius on koristellut maalauksillaan yhteensä 40 kirkkoa, joista suurin osa sijaitsee Pohjanmaalla. Toppeliuksen merkittävimmät koristelut ja maalaukset ovat Pieksämäen, Lohtajan, Siikajoen, Haukiputaan, Kiimingin, Kempeleen ja Rantsilan kirkoissa.  

Paavolan kirkkoakin Toppelius koristeli, mutta suurin osa töistä on peitetty maalilla. Näkyvissä ovat ainoastaan saarnatuolin maalaukset. Viimeisenä työnään Toppelius koristeli Revonlahden kirkon vuonna 1821.  

Toppelius harjoitti kirkkomaalauksen lisäksi jonkin verran muotokuvamaalausta ja olosuhteiden pakosta myös "lankkumaalausta". Hän teki myös puuveistoksia, joita on esimerkiksi Rantsilan kirkossa.     
 

 
Apostoli Johannes, 
Paavolan kirkko
 
Maalarin oppivuodet 

Toppelius sai varhaisimmat vaikutteensa oululaiselta kirkkomaalarilta Lars Galleniukselta. Hän aloitti maalarin työnsä nuorena poikana ammattimaalausta harrastaneen tullikirjuri-isänsä ohjauksella.   

Vuonna 1748 Toppelius oli jo koristelemassa Iisalmen vuonna 1700 rakennettua puukirkkoa, jonka lehterikaiteisiin hän maalasi Vanhan testamentin profeettain kuvia sekä laatukuvaesityksiä.  

Tuleva mestarimaalari matkusti 17-vuotiaana Tukholmaan kuuluisan hovimaalarin Johan Paschin (1706 - 1769) oppilaaksi. Tukholmassa Toppelius osallistui muiden Paschin oppipoikien kanssa kuninkaanlinnan koristeluun. Erityisen mieluisa tehtävä hänelle oli Tukholman Linnankirkon saarnatuolin kultaus ja marmorointimaalaus.  

Tukholman linnassa Toppelius sai merkittäviä vaikutteita ja näköaloja ajan taiteellisiin virtauksiin, joita olivat barokin symmetria, rokokoon kukat ja kepeä sommittelu sekä kiinalaisen taiteen piirteet.  
  
Lähteet