 |
 |
|
|
 |
 |
Revonlahden kirkko valmistui vuonna 1775.
Sen rakennustyöt oli aloitettu kaksi vuotta aikaisemmin, mahdollisesti
Jaakko Suonperän johdolla. Jonkinlaisena johtavana kirvesmiehenä
on perimätiedon mukaan toiminut Vaskurin isäntä, jonka työtä
lienee kirkon eteläoven oikealla puolella oleva kiveen hakattu aurinkokello.
Kirkko rakennettiin todennäköisesti samalle paikalle, jossa Revonlahden vuonna 1691 valmistunut saarnahuone oli sijainnut. |
| Revonlahden kirkko on ristikirkko,
jonka ristisakarat ovat tasapituiset. Ikkunat ovat suorakaiteen muotoiset,
ja ne on jaettu kuuteen ruutuun. Rakennuksen katteena on paanutettu jyrkähkö
aumakatto. Ainakin vielä vuonna 1826 kirkon keskuksesta kohosi kahdeksan
kyynärän mittainen salko, jonka huipulla oli kukko, kristillisen
valppauden symboli. Myöhemmin kukko korvattiin ristillä.
Revonlahden kellotapuli valmistui vuonna 1782. Se on tyyliltään puhdas pohjalainen renessanssitapuli. Tapulissa on kaksi kelloa, jotka hankittiin vuosina 1782 ja 1860. Revonlahden pappila Tihkukangas rakennettiin 1780-luvulla.
Nykyisin pappilan omistaa Revonlahden kotiseutuyhdistys.
Kirkon koristelijana Toppelius Revonlahden kirkon alttariseinän ja muut seinämaalaukset maalasi vuonna 1821 Mikael Toppelius. Alttariseinän maalauksien aiheina ovat tutut teemat: ehtoollisen asettaminen, Getsemane, ristiinnaulittu ja ylösnousemus. |
| Lisäksi Toppelius maalasi kuvat Kylväjästä,
Nooasta, Mooseksesta ja Johannes Kastajasta.
Revonlahden kirkko oli Toppeliuksen viimeinen työkohde.
Luultavasti hänen viimeinen työnsä oli saarnatuoli (kuva
oikealla), joka noudattelee samaa tyyliä kuin muutkin hänen koristelemansa
saarnatuolit Pohjanmaalla.
Kirkon myöhemmät vaiheet Revonlahdelle saatiin oma kappalainen vasta vuonna 1845, kun Revonlahdesta tuli kappeliseurakunta. Itsenäisen seurakunnan oikeudet Revonlahti sai vuonna 1925, mutta virallisesti se itsenäistyi vasta kappalaisen jäätyä eläkkeelle vuonna 1930. |
 |
| Revonlahden kappeliseurakunnalla ei ollut
varaa tehdä kirkkoon suuria korjauksia, vaikka niitä olisi tarvittu.
Vuonna 1896 kirkko maalattiin vaaleankeltaiseksi. Pari vuotta myöhemmin
kunnostettiin kattoa, portaita ja ovia sekä maalattiin sisäseinät.
Vuosina 1911 - 1912 korjailtiin sisämaalauksia. Vuonna 1937 uusittiin
tapulin katto ja risti.
Vuonna 1957 Revonlahden kirkossa tehtiin peruskorjaus, jolloin kirkkoon tuli keskuslämmitys ja sähkövalot. Peruskorjauksen yhteydessä uusittiin myös kirkon paanukatto, ulkolaudoitus, ikkunat, ovet ja penkit. Kirkko maalattiin sisältä ja ulkoa. Tällä kertaa ulkoseinien väriksi valittiin punainen. Ensimmäiset urut Revonlahden kirkkoon hankittiin
1890 Ylivieskasta. Urut olivat kuitenkin huonoääniset, ja ne
jouduttiin korvaamaan myöhemmin harmonilla. Vuonna 1969 Revonlahdelle
hankittiin uudet Kangasalan urkutehtaan valmistamat 6-äänikertaiset
urut.
|
 |